Koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa Erkki Siivolan talossa Huhtalassa syksyllä 1948.
Ensimmäiset joulujuhlat vietettiin jo syyslukukauden päättyessä. Ensimmäinen opettaja oli Pirkko Tuompo ja keittäjänä Hylde Kivelä. Koulu toimi Huhtalassa 1948 – 1950.
Omaa koulutaloa alettiin rakentamaan kesällä 1949. Se valmistui alkuvuodesta 1950. Koulu on vanhojenkylien jälleenrakennus koulu. Samanlaiset rakennettiin Pahkakumpuun, Ahvenselkään, Vittikkoon ja Vallovaaraan. Koulu rakennettiin Lapajärven rantaa korkean rantatörmän päälle. Opettajien asunnoista on suoraan näköalat järvelle. Koulussa on kaksi luokka huonetta, veisto- ja voimistelusali, sekä toimisto ja keittiö. Asuntoja on yksi alakerrassa, keittiö, makuuhuone ja kaksiosainen iso sali. Yläkerrassa on kaksi huonetta ja keittiö ja yksi hellahuone. Pihasauna ja WC - liiterirakennus.
Koulun rakensivat Tauno Siivola, Kaarlo Leinonen, Lauri Siivola, Tauno Kantola. Oiva Kokkoniemi ajoi saksalaisella Reo kuorma-autolla rakennussorat. Apumiehinä olivat Jaakko Kantola ja Mikko Lampela. Muurarit olivat Uula Onkamo, Olli Kesälahti ja Kalevi Jaakkonen.
Maalauksen suoritti Aukusti Arola. Koulun maalaus oli aloitettu ja väri oli punainen. Tyyne Telaja oli opettajana. Hän ei antanut maalata koulua punaiseksi. Väri vaihdettiin hänen toimesta keltaiseksi.
Koulun opettajina toimivat: Pirkko Tuompo, Olavi Katajaranta, Tyyne Telaja, Eeva Peltoniemi, Lea Uutela ja Anna Salminen. Tyyne Telaja oli luontaishoitojen asiantuntija. 1950 luvulla koululla toimi opintokerho kylän nuorisolle jonka ohjaajana toimi
opettaja Anna Salminen. Valmistettiin käsitöitä, järjestettiin joulumyyjäiset, pikkujouluja ja ohjelmallisia iltamia. Viisikymmentä luvulla pidettiin poikien jatkokoulua parina talvena Lapajärvellä.
1959 Isomaan koululaiset alettiin kuljettamaan Lapajärven kouluun Kauko Lampelan taksilla ja myöhemmin Eelis Moilasen linja-autolla.
Koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan tuolloin, kuusikymmentä oppilasta. Opettajina oli 1959 – 1960 Matti Kervinen ja Ilona Isomöttönen. 1960 – 1961 Mauno Jaakkola ja Liisa Kivelä. 1961 – 1970 Kaarina ja Unto Korhonen.
Keittäjä - talonmiehinä toimivat: Anja Tuominen, Kerttu Iivari, Pirkko Siivola, Sirkka Siivola ja Irja Aikio.
Koulun toiminta lakkautettiin oppilasmäärän laskiessa alle kahdenkymmenen. Koulupiiri yhdistettiin Kursuun 1970. Sen jälkeen koululla toimi kansalaisopiston kutomapiiri. Sallan kunta on myynyt koulun yksityiselle, missään käytössä se ei ole ollut sen jälkeen.
