Lappi on arvostettu asuin paikka,
monet hankkii täältä kakkoskodin ja yrityksillä on paljon majoja lapissa
Tarvitaan voimakasta linjausta estämään syrjäseutujen kuolema. Sen sijaan että keskitetään kaikki elämä suuriin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Nykyään tuotteistetaan kaikki palvelut niin tehokkaiksi ja seuraavaksi ne viedään pois. Kuten nyt junaliikenne Kemijärvi - Rovaniemi välillä. Ja rautatien purkaminen Sallan ja Kemijärven väliltä.Todellisuus on kuitenkin siinä kuka, miten ja missä laskelmat tehdään.
Samoja virheitä tehtiin jo suuressa Neuvostoliitossa. Kyliä autioitettiin ja ihmisten oli muutettava kerrostalo lähiöihin asumaan. Nyt olemme osa yhtenäistä Eurooppaa. Tiedämme sivistyksestä sekä ymmärrämme kulttuurin merkityksen ihmiselle. Euroopassa asuu ihmisiä paljon maaseudulla, he ovat onnellisia ja tyytyväisiä. Syrjä seudulla asuvien pitää puolustaa kyliään, aivan samalla tavalla kuin lappalaisten omia elin oikeuksiaan Pohjois-Lapissa. Täältä puuttuu tällä hetkellä isoja visioita ja laaja-alaista näkemystä. Eikä ole voimakastahtoisia ihmisiä niitä viemään eteenpäin ja esille tuomaan. Tänä päivänä täällä kukaan ei ole yksin mitään. Euroopan Unionin tuomat edut pitäisi osata hyödyntää siellä, minne ne on tarkoitettukin alunperin kuulumaan.
Kylien kehittäminen
Taaksepäin katsomalla, historiasta löytyy edistyksellisiä esimerkkejä. Osuusliike Sallan perustivat aikoinaan Vanhan Sallan ukot, Kursun Saha Osuuskunnan perustajat olit oman kylän miehiä. Koilliskuntain Osuusmeijeri oli Koillis-Lapin tuottajien aikaansaama yhteenliittymä. Sallan Matkailun perustivat runsas neljäkymmentä vuotta sitten nykyisen kirkonkylän kauppiaat ja opettajat. Nyt kylissä kaikkein aktiivisimpia toimijoita ovat metsästys seurat. Hirvikannat kasvoit kaikkialla Suomessa ja lihaa saa kaikki sitä haluavat. Pitää olla kaikessa taloudellinen porkkana muuten ei synny liikettä. Pienissä maaseutukylissä kehittämisen vastuu on jätetty yksin kylätoimikunnille. Sen onnistuminen riippuu henkilökemioista ja yhteisten päämäärien löytymisestä. Nyt EU aikana saa rahoitusta kylien kehittämiseen ja aktivointiin. Se on tehokas tapa auttaa syrjäkyliä ja niiden ihmisiä. Kyläsuunnitelma pitää tehdä joka kylään. Siinä kartoitetaan vahvuudet ja tarvittavat toimenpiteet joita voidaan toteuttaa yhdessä. Parempi vähänkin kun ei mitään.
Matkailuelinkeinossa tehdään kehittämis- ja yhteistyötä. Omaa syöttävää liikennettä ei ole vielä Itä-Lapin alueelle. Ja tästä johtuen elinkeinon kehittyminen alueella on hidasta. Uusia työpaikkoja ei ole syntynyt kovinkaan monta viimeisten kahden vuosikymmenen kuluessa. Vaikka ala on kasvanut. Palveluelinkeinoissa palvelut on tuotteistettu ja järkiperäistetty. Ihmisen tekemä työ on se kaikkein kallein osa palvelua. Työn - ja tehtävänkuvia on muutettu sekä tehostettu. On joitakin luonnontuotteita ja poronlihan jalostamiseen erikoistuneita yrityksiä syntynyt Sallaan. Sillä sektorilla on kehittymisen sekä kasvun mahdollisuuksia. Tuotekehitykseen ja markkinointiin pitää ohjata yhteiskunnan taholta enempi resursseja. Tärkein asia on saada tulemaan lisää maksavia matkailijoita. Uudet matkailukeskusten omistajat ovat investoineet tänne. Heitä pitää kuulla, miten he näkee alueen kehittämisen. Koko Suomen matkailua myydään ulkomaille Lapin imagolla. Lisäksi meillä on tulevaisuudessa tarjottavana Kuolan tarjoamat matkailutuotteet. Lapin ruuat on kaikkein arvokkainta periytymää, osin aivan kivikaudelta asti.
Sallan raja-aseman avaamisessa voimavarat yhdistettiin rajan molemmin puolin ja näin saatiin alkamaan kanssakäyminen venäläisten kanssa. Se on nyt hyvällä alulla. Kunhan Pohjois-Venäjällä elintaso nousee, muodostuu sieltä tänne oma vakituinen asiakaskunta. Se etenee miten taloudellinen kehitys Kuolan alueella voimistuu ja kasvaa. Kuolassa on tällä hetkellä yli miljoona asukasta. Se on suurin lähellä oleva ihmismäärä Itä-Lappia.
Rajaseuduilla muutos on jatkuvaa sekä rajumpaa
Sallalaiset ovat tottuneet siihen, mikään ei ole pysyvää. Aina pitää sopeutua uusiin tilanteisiin. Jo tämä rajaseutu on sanellut sen tosiasian kautta aikain. Sadan vuoden aikana on tapahtunut paljon. Siinä on tutkijoille tehtävää tulevaisuudessa vaikka kuinka paljon. Lapajärven historia meidän nykyisten asukkaiden aikana on vielä lyhyt 100 vuotta. Se on vähän pitempi kuin yhden ihmisen elinikä. Ja kylässä on ollut elämää kuitenkin jo tuhansia vuosia sitten. Metsäsaamelaiset on pyytäneet peuroja täällä. Meidän isämme ja äitimme olivat maanviljelijöitä, metsätyömiehiä, savottakokkeja ja perheen äitejä. He hoitivat huushollia ja karjaa sillä aikaa kun miehet olit viikot töissä ja poissa kotoa. Elämän koulussa oli opittu mitä piti osata. Mummit ja ukit oli käyneet kiertokoulua ja rippikoulun. Heidän vanhempansa piirsivät puumerkin asiakirjoihin. Siitä ei ole vielä sataakaan vuotta.
