Kursun Työväen- Ja Pienviljelijäin yhdistys R.y.
Rekisterinumero 48.467. Yhdistyksen kotipaikka Salla, on kirjattu yhdistysrekisteriin 5.2.1948.
Keväällä 1945 kursulaiset palasit evakkoreissultaan kotikyläänsä, kylän taloja eivät olleet saksalaiset polttaneet syksyllä 1944 vetäytyessään Sallasta. Kursuun oli perustettu Työväen- Ja Pienviljelijäin osasto. Sen jäsenet alkoivat rakentaa Kansantaloa kylään. Ensimmäiset talkoot pidettiin 24.3.1946, niihin osallistui, 15 hevosta, 4 naista ja 43 miestä. Ajettiin puutavara paikalle ja talon rakentaminen alkoi keväällä 1946. Pohjapilarit oli valettu ja seinät oli jo pystyssä. Toukokuun 15. päivä iltapäivällä kolmen aikaan tuli kova pyörremyrsky ja kaatoi kaikki seinät nurin. Samana iltana klo 17 oli paikalle kokoontunut kolmekymmentä henkeä ja talon pystyttäminen aloitettiin välittömästi uudelleen. Työt jatkuivat yön yli ja aamulla rakennus oli samassa kunnossa kuin ennen edellisen päivän myrskyä. Kansantalon valmistuessa se oli Sallan ensimmäinen julkinen kokoontumispaikka Toisen maailmansodan jälkeen. Talkoita järjestettiin vuosien 1946 – 1956 aikana 46 kertaa ja niihin osallistui väkeä joka kerta 10 – 20 henkeä. Kaikki rakennusvaiheen työt tehtiin talkoovoimin, kattotuolien nostosta, pärekaton naulaukseen samoin pöydät ja penkit tehtiin paikanpäällä. Polttopuiden teko talkoita järjestettiin 1950-luvulla Mälävaarassa ja Kuusivaarassa, niissä tarvittiin kaato ja hakkuumiehiä sekä hevosia ajureineen. Pesutalkoissa 24.11.1949 oli 23 henkilöä. Kansantalo maalattiin punamullalla 10. ja 11.6.1950.
Kansantalon tansseissa löysi moni sallalainen nuori elämänkumppanin itselleen ja monet heistä vihittiin talon salissa ja häitä tanssittiin illan päätteeksi. Ei ollut vielä kirkkoa missä käydä vihillä. Evakossa oloaikana Pohjanmaalla oli nähty ja käyty isoissa tanssihäissä kylien seurojentaloilla. Oli saatu uutta mallia juhlia häitä. Kaikesta aineellisesta tavarasta oli pulaa, se korvattiin iloisilla juhlilla. Pekka Tiikkajan hautajaiset pidettiin Kansantalolla huhtikuussa v. 1952.
Osuusliike Salla järjesti kylissä Osuuskauppajuhlat ja niitä vietettiin syyskesällä. Niihin juhliin sai osallistua lapsetkin ja ohjelmassa oli taikureita ja kuplettien esittäjiä ja lopuksi tanssia kaksi tuntia. Osuusliikkeen linja-autot hoitivat asiakkaittensa kuljetuksen juhliin Lapajärveltä, Isosmaasta ja Mälävaarasta. Kursussa oli liikkeellä kaksi kauppaa päämyymälä Vuonaniemessä ja Sahanperällä pienempi kauppa. Kauppa-autot kävit Kemijärveltä Lapajärvellä ja Isomaassa maanantaina ja perjantaina ja Sallasta keskiviikkona.
SKDL:n Vappujuhlia pidettiin 1960-luvulle saakka Kursussa. Niiden pito siirtyi Sallan Kansantalolle. Sallan kylissä oli järjestetty Vappujuhlia joissa oli omat Kansantalot, Saijalla, Kotalassa ja Salmivaarassa. Märkäjärvelle rakennettiin viimeisenä Sallaan Kansantalo, sen uudempi osa oli punatiilestä muurattu ja valmistui v.1963. Siirtämällä pitäjän kaikki Vappujuhlat kirkonkylään saatiin kulkueesta näyttävämpi ja samalla tavattiin kokopitäjän järjestöväki.
Ohjelmallisia kaikenkansan pikkujouluja järjestettiin kuusikymmentä luvun alku vuosina. Ravintolan pöydät kannettiin saliin ja niille levitettiin valkoiset liinat. Joulukuusi koristeltiin näyttämön oikean puoleiseen nurkkaan. Riisipuuroa tarjottiin kaneli-sokerin ja maidon kera. Puhvetti siirrettiin myös juhlien ajaksi saliin.
Tanssien ja juhlien aikana miehet kävit ryypyillä ulkona nurkan päässä. Joilla ei ollut omaa viina pulloa povessa niin kaveri tarjosi hörpyt. Oli toki niitäkin jotka olit joka tanssi- ilta ryyppyjä kerjäämässä nurkanpäässä. Tämä tapa oli suomalaiskansallinen ja käytössä jokaisella huvipaikalla.
Kiertävät elokuvan näyttäjät esittivät elokuvia. Tanssi kiertueilla ovat esiintyneet kaikki Suomen nimekkäät artistit ja laulajat orkestereineen, Tapio Rautavaara, Eemeli, Esa Pakarinen, Annikki Tähti. Joutsijärviläisen Erkki Ala-Joutsijärven orkesteri jossa solisteina lauloivat hänen siskot Soilikki Järvi ja Marketta Joutsi. Eniten on tansseja soittanut kursulainen Kalle Kemppainen hanurillaan ja hänen kanssa soittivat, hanuria Paavo Luttinen Lakijängästä, klarinettia Veikko Kuorikoski Saijalta, solistina ja basistina Seppo Mikkola ja Heikki Kivelän soittaessa haitaria. Kansantalolla on hyvä ja luistava tanssilattia. Taloon tehtiin peruskorjaus v. 1962 -64. Huopakatto naulattiin pärekaton päälle v. 1964. Salin lattia uusittiin 1990-luvulla. Näyttämön takaseinällä oleva maalaus kuvaa Kursuun näkyvää maisemaa, Pääväära, Keskivaara ja Näläkämävaara. Talon pitkäaikaisina vahtimestareina toimivat Hilda ja Simo Onkamo, he asuivat vahtimestarin asunnossa salin seinän takana. Huvitilaisuuksien pito oli aktiivista 1950 ja 1960-luvuilla, 1970-luvulla pelattiin bingoa.
Kursun Kansantalo oli vuokrattuna 1990 ja 2000 luvuilla Kursun kylätoimikunnalle. Se oli silloin suosittu kesätanssien pitopaikka. Oluen myynnistä kertyi tuloja hyvin kassaan tanssi iltoina. Pääsylippu tulot kattoivat juuri orkesterin ja ilmoitusten kustannukset. Salinlattia uusittiin v. 1990 ja siitä on saatu kiitosta, Kursussa on aina hyvä luisto ja mukavat tanssit. Kansantalon ulkoseinät maalattiin v. 2005.
Kursun Työväen- ja Pienviljelijäin yhdistys ry myi Kursun Kansantalon 1 Eurolla 1.12.2008 Kursun Kyläseura ry:lle. Tämän hetkinen tilanne on että talolla on järjestetty kesäisin ohjelmaa kyläläisille ja lomalaisille, kesäkahvila, bingo iltoja, kesäteatteria, kirpputoria. Useampana kesänä on järjestetty heinäkuussa Kursun Koiramarkkinat. Kylätalolla on kulttuuri – ja rakennusperinteellisesti arvoa Sallan kunnalle ja Kursun kylälle jälleenrakennusajan kohteena joka on säilynyt alkuperäisessä kunnossa.
